Tietoja R3:sta

Tietoja R3 Nordicista

Järjestön, joka tunnetaan puhekielessä nimellä R3 Nordic, virallinen nimi on Nordiska R3-föreningen.

R3 Nordic on voittoa tavoittelematon ja yleishyödyllinen järjestö, joka edistää kehitystyötä, koulutusta ja tieteellistä tutkimusta puhtausteknologian ja puhdastilojen (R3-teknologia) alalla, eli sellaisten ympäristöjen ja järjestelmien tarjoamista, joissa kontaminaatiotasot ovat alhaiset ja hallitut sekä henkilö- että tuotesuojelua varten, sekä niihin liittyvää huoltoa ja teknologiaa.

Yhdistys järjestää omissa puitteissaan puhtaustekniikan peruskursseja, mutta myös erilaisia ilmanvaihtoa käsitteleviä teemapäiviä, sairaalapäiviä jne., ja yhteistyökumppaneiden kautta toteutetaan EHEDG:n (European Hygienic Engineering & Design Group) ja CTCB-I:n (The Cleanroom Testing and Certification Board International) mukaisia sertifiointeja.

R3 Nordic järjestää tavallisesti myös vuosittaisen symposiumin ja siihen liittyvän näyttelyn, joka tarjoaa mahdollisuuden hankkia uutta tietoa puhdistustekniikan eri aloilta sekä luoda kontakteja ja löytää liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhdistyksen kotipaikka on Ruotsissa, ja sen hallituksessa on edustajia neljästä maasta: Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta. Kussakin maassa on paikallinen toimintakomitea (LAU), joka vastaa muun muassa kotimaan kursseista ja symposiumeista, jotka järjestetään vuorotellen eri maissa. Yhdistyksellä on myös erilaisia jaostoja, joilla on erityisasiantuntemusta ensisijaisilla toiminta-alueilla.

R3 Nordic on jäsenenä ICCCS:ssä, joka on kansainvälinen yhteistyöelin, johon kuuluu sisarjärjestöjä useista muista maista ympäri maailmaa, ja tekee yhteistyötä PDA:n (Parenteral Drug Association) kanssa.

Organisaatio ei ole rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi eikä sillä ole arvonlisäverotunnusta.

Historia - lentokoneista nanoteknologiaan

Vuonna 1962 Ruotsin kuninkaallinen ilmailuhallinto kutsui SAAB:n, Ericssonin, AGA:n, bensiiniyhtiöiden ja muiden edustajia Linköpingissä pidettyyn konferenssiin, jossa käsiteltiin puhtauteen liittyviä kysymyksiä. Syynä oli se, että onnettomuustutkimuksissa ja materiaalitarkastuksissa havaittiin kaikenlaisia, kaikenkokoisia ja -muotoisia epäpuhtauksia hydrauliikka-, instrumentti- ja moottorijärjestelmissä. Voisivatko nämä pienet hiukkaset ja epäpuhtaudet vaikuttaa toimintaan ja kestävyyteen? Tämä konferenssi, yhteydenpito yhdysvaltalaiseen A2C2-puhtaustekniikkayhdistykseen vuonna 1963 ja vuonna 1965 julkaistu käsikirja ”Cleanliness in material handling” ovat eräitä niistä ilmiöistä, jotka antoivat alkusysäyksen ruotsalaisen puhtaustekniikkayhdistyksen perustamiselle.

Syksyllä 1966 yhdeksän miestä tapasi Tukholmassa keskustellakseen puhtaanapitotekniikkaa käsittelevän yhdistyksen perustamisesta. Vuonna 1969 perustettiin ruotsalainen R3-komitea ja väliaikainen hallitus. Seuraavana vuonna Norja, Tanska ja Suomi liittyivät mukaan, ja Sandefjordissa Norjassa keväällä 1970 pidetyssä kokouksessa perustettiin pohjoismainen R3-yhdistys.

Ilmailu- ja avaruusteollisuuden ja konepajateollisuuden puhtausongelmat loivat pohjan. Vähitellen yhdistyksen kiinnostuksen kohteeksi tuli kuitenkin lääkealan puhdistustekniikka. 1990-luvulla toiminta-ala laajeni, ja mukaan tulivat elintarvikealan, mikrobiologian ja mikroelektroniikan sidosryhmät. IKL:n perustaminen tehosti yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden kanssa, mikä on myös perustana päätökselle käyttää nimeä R3 Nordic.